Takakannesta: "Kymmenen päivää sodan päättymisen jälkeen sisareni Laura ajoi alas sillalta. Näin aloittaa kertomuksensa yli kahdeksankymmentävuotias Iris Chase Griffen, joka tuntee eläneensä koko elämänsä sisarensa varjossa, vaikka Lauran kuolemasta on jo yli puoli vuosisataa."

Sokea surmaaja on mielenkiintoinen kirja. Aluksi en meinannut päästä vauhtiin, kun vuorotellen tuli vanhojen lehtileikkeitten tekstejä, itse tarinaa nykypäivässä ja sokea surmaaja-nimisen kirjoittajan tekstejä. Kaikki olivat mielenkiintoisia, mutta tuntui, ettei mikään pääse vauhtiin kunnolla. No, sitten kun pääsi, ei lukemistakaan mielellään enää keskeyttänyt.

Margaret Atwoodilla on taito kirjoittaa kaunista ja mielenkiintoista tekstiä. Välillä piti pysähtyä lukemaan jotain lausetta uudestaan ja uudestaan kun siinä oli saavutettu jotain taianomaista.

Sokea surmaaja ei ole kevyt kirja missään muodossa - sivuja on yli seitsemänsataa ja teksti vaatii keskittymistä. Se on kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen. Hienoa ajankuvaa ja tarinakin viihdyttää. Tai pitäisi varmaan sanoa: Kaikki kirjan tarinat.