Tänään sain viimein valmiiksi varsinaisen iisakin kirkon, eli jussipaita nro kakkosen. Eka tekeles oli niin mieluinen, että pitäjä tilas heti uuden. Oon sitten neulonut tuota aina muitten töitten välissä tai kun on ollut joutoaikaa.. ja tahti on vaihdellut hitaasta erittäin hitaaseen. Jotenkin puuduttavaa tehdä samaa paitaa toiseen kertaan, vaikka loppua kohti valmistuminen alkoi olla melkoinen jännitysnäytelmä. Kiitosta vaan Marialle henkisestä tuesta, se tuli tarpeeseen varsinkin silloin kun kädet alkoi olla ihan maitohapoilla kovasta vauhdista :) Kaikki varmaan tunnistaa ilmiön vauhdin kiihtymisestä suhteessa langan määrän vähenemiseen.. Ihan niinkuin se auttais lankaa riittämään loppuun asti jos vaan neuloo tosi nopiaa ;) 
 
                              Tässä siis tämän vuoden eka ihan valmiiksi asti saatu tekeles.

Pakko tähän samaan on kyllä mainita toinen yhtä sitkiä työ:
Viime vuoden loppu meni Keetun joululahjan kimpussa. Työtä tietenkin hidasti se, että sitä pystyi tekemään vaan silloin kun neiti itte oli koulussa, ja iltaisin ei enää jaksanut keskittyä niin pikkutarkkaan pistelyyn..
Harmi että kamera ei näytä värejä yhtä kirkkaina ilman salamaa.. Pakko oli kuvata ilman kun lasi heijastaa sen niin pahasti.