Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa..
Jos tuo nuo omat vanhuudenturvat (Maya ja Keetu siis) onkin välillä ihmeen taukkeja, niin kyllä äiteen syräntä lämmittää huomata, että jotain hyvää niittenkin päähän jää.

Maya on näköjään sisäistänyt kierrättämisen: Neiti on nyt viimeisen puolituntia kulkenut leivän pala kädessä ja tää pala tuodaan mulle tasaisin väliajoin eteen mukanaan käsky : "makhamakka tähä!"
Nyt on menossa neljäs kierros, oon aina lisännyt leivän päälle uuden kerroksen maksamakkaraa ja Maya poistuu tyytyväisenä takavasemmalle syömään sen siitä päältä pois. Leivän koko pysyy vakiona. Siis mitä muuta kuin hyvin hallittua kierrätystä?

Jään odottamaan seuraavaa järjenpilkahdusta...