Voi helevetti. En edes tiedä mistä kohtaa aloittaisin? ...vaikka alusta, heti aamusta.

Katottiin aamulla Mayan kanssa lastenohjelmia, tai lähinnä odoteltiin, että molempien suosikki Late Lammas alkaa. Late alkoi, ja kikatusten lomassa kuulin puhelimen äänen. TÄH?? Kuka jurmo soittaa kesken Late Lampaan? On vaan kaksi ihmistä, joille suostun sillä hetkellä vastaamaan: mies ja Keetu. Miehen kuorsaus kuului edelleenkin makkarista ja puhelimessa luki tietenkin Keetu. Ja asiakin oli tärkeä.

Puhelu sai mut naureskelemaan hyväntahtoisen vahingoniloisena (nimimerkillä entisessä koiraelämässä on liipannut monta kertaa likiltä..), Keetun toisessa kodissa kun on bokseriuros ja ranskanbuldogginarttu. No nyt on jo helppo arvata: Dusty oli astunut Fifin. Kurja juttu Fifille, tiedossa hormonipiikki eläinlääkärillä, mutta Dustylla oli varmaan ollut ollut kesän (ja viime kesänkin) paras päivä.. Lisäksi mielikuva tapahtuneesta tirskahdutti muutamankin kerran aamun aikana.

Maya oli koko aamun aivan pirulla riivattu ja teki kaikki pahat mitä vaan ikinä keksi.
Oltiin sitten puolen päivän jälkeen lähdössä hakemaan Keetua kotiin, Maya oli jo valmiina kun päätin vielä viedä pyykit kuivamaan. Vannotin Mayaa olemaan kiltisti (onnistuu muuten aivan mahtavan hyvin tuollaselta 2v3kk AC/DC:ltä) ja vein pyykit salamavauhtia narulle. Tähän meni n. kaks minuuttia..
Siinä ajassa Maya oli hakenut pikkujakkaran ja kiipinyt sen avulla tiskikoneenpäällä olevan lokerikon päältä pienen minigrip-pussin jossa oli mun juuri "korjaamolta" tulleet korvikset. Todisteena oli mun tullessa tyhjä pussi ja toinen korvis lattialla.. tietenkin ilman sitä taustapalaa. Huusin Mayaa niinku Eemelin isä, ja kysellessäni gestapomaisen lempeästi toisen korviksen perään se viisattiin hiljaa mulle pöydän alta. Kanta puuttui siitäkin.. Kun sitten laskin sataantuhanteen ja kysyin: "Mihin Maya laitoit äitin tärkeät tavarat?" oli vastaus reipas "Nenään!". Hymähtäen totesin miehelle, että nenässä on MUKA tavaraa ja kun mies sinne kurkkasi niin siellähän se toinen tausta näkyi.
Sain sen kaivettua ihan hollille, mutta just ennenkuin sain sen pois niin Maya veti syvään henkeä ja sinne katos saalis. Sen jälkeen sitä ei enää missään näkynytkään, eli ei muuta kuin terveyskeskuksen päivystykseen..

Tunnin odottelun jälkeen päästiin lääkäritytön luo, ja hän totesi heti, että kun ei näe sitä niin seuraava pysäkki on sairaalan ensiapu. Ajeltiin sitten sinne, jossa päästiin saman tien kirurgiseen päivystykseen. Siellä uusi lääkäri katseli noukkaan entistä ihmeellisimmillä värkeillä (tässä vaiheessa meinasin jo pyytää, että äiteeltäkin voisi poistaa herneen nenästä.. vaikka ahdistuksesta päätellen siellä tais olla koko palko) eikä saanut mitään näkyviin sekään.

Lopputulos: Huomenna aamulla mennään sitten sairaalaan korvapolille aamulla, tiedossa on röntgenissä käyntiä ja mahdollinen nukutus jos korviksen tausta on hankalassa paikassa "kanissa". Mun arvaus kyllä on, että meni rään mukana mahaan ja siellä pysyy kunnes luonnollinen poistuma hoitaa sen pihalle.

Saatiin sitten isosiskokin haettua ja naureskeltiin Dustyn ärsyttävän onnelliselle ilmeelle. Keetu oli ostanut Mayalle tuliaiseksi ihana pehmolelun; suden jolla on valkoinen pörröhuppari päällä, huppu on lampaan pää :) Maya (tahantonta komiikkaa??) risti sen saman tien "Rastiksi" , niinkun toi Dusty täälläpäin virallisesti lausutaan.

Loppupäivä menikin paremmin, mitä nyt vähän ihmetytti kun Mayan toiseen mummolaan pyöräillessä  tuntui, että lastenistuin ihmeellisesti klenottaa ja Keetukin sanoi, että se on vähän vinossa. Perillä sitten totesin, että Maya kun aina säätää pyörää pihassa, niin oli onnistunut painamaan sen istuimen kiinnityksen pikalukon auki ja ne tukiraudat oli kokonaan irti. Oli siis oikeasti vahinko likillä.

Takaisin tullessa sitten haaveilin taas kerran MentalWearin "Aina saa kärsiä ja hävetä" -paidasta. Maya kun viimeisen puoli kilsaa kurkki mun hameen vyötäröstä sisään nyppien samalla mun alkkareita ja kehui aina erittäin kuuluvalla äänellä "Ei oo kakkaa!" Kiva kun kerroit, ihan siltä varalta, että jos joku naapureista epäilis että näin vanhalla akalla jo paikat falskaa.. Ja ymmärrettävästi  tuli ainakin otettua reipas loppukiri :)