Takakannesta:
"Margaret Lea on töissä isänsä antikvariaatissa. Hän lukee vain kuolleiden kirjailijoiden teoksia ja kirjoittaa harrastuksekseen elämänkertoja enohdetuista kirjailijoista. Eräänä päivänä hän saa kirjeen vida Winteriltä, joka on kuuluisimpia ja rakastetuimpia nykykirjailijoita. Ida Winter haluaa, että Margaret kirjoittaa hänen elämänkertansa. Kirjailija on aina ollut salamyhkäinen ja keksinyt menneisyydestään mitä uskomattomampia versioita vuosien varrella. Nyt hän on vanha ja sairas ja haluaa kertoa totuuden."

Vähän vanhahtavan tyylinen, muistuttaa etäisesti mm. Humisevaa harjua ja Kotiopettajatteren romaania, joihin kirja viittaakin usein. Kauniisti kirjoitettu kirja, joka ylistää lukemista ja kirjoja.
Tykkäsin kovasti lukea tätä, henkilöt muuttuivat äkkiä läheisiksi. Hyvä juoni, joka pääsi muutaman kerran yllättämään enemmänkin. Kirja vaati keskittymistä, varsinkin loppua kohden tapahtui niin nopeasti, ettei tarina antanut anteeksi yhtään herpaantumista.

Ai niin, kirjasta tuli bongattua myös kutova mummo, joka teki vahingossa kantapään käännön kahteen kertaan :)