Joskus kirja lumoaa heti ensi lauseesta eikä päästä enää irti. Raja on tälläinen kirja, alkaessaan lauseella: "Sinä päivänä, jona Anja Aropalo oli päättänyt kuolla, ilma oli makeaa ja tiheää kuin sokeriseitti." 

Kirja kertoo kuolemasta, sen mahdista ja mahdollisuuksista, halusta kuolla. Kuulostaa kamalan synkältä, mutta silti kirja ei ole sitä.

Kirja seuraa vuorotellen eri hahmoja:
keski-ikäistä Anjaa, jonka mies sairastaa Alzheimerin tautia. Mies on jo hoitokodissa, mutta on viimeisinä selvinä hetkinään vaatinut vaimoaan tappamaan hänet sitten kun kaikki toivo on mennyt.

16-vuotiasta Maria, jonka elämän suola on miettiä omaa kuolemaansa. Miten se tapahtuu, koska, voiko siihen itse vaikuttaa?

Juliania, Marin äidinkielen opettajaa, jolle runotyttö Mari on unelmien muusa.

ja Annia, Julianin pientä tytärtä, vanhaa sielua pikkutytön ruumiissa.

Kirja on uskomattoman kaunista tekstiä rankoista aiheista. Tunnelmat on kuvattu käsinkosketeltavasti eikä kirjaa voinut laskea käsistä. Kaiken synkeyden keskellä tulee silti tunne itselle, että aina on vaihtoehtoja, näytti maailma miltä tahansa.

Raja on Riikka Pulkkisen esikoisteos. Jään odottamaan seuravaa, näin hyvällä kirjoittajalla on varmasti paljon kerrottavaa.