...kultaisen 70-luvun puolessa välissä, kun talvet oli vielä kylmiä ja kesäpäiviä piisas, olin innokas tarhalainen. Kaukana, kaukana oli vuosi -76 kun kaikki muuttuisi: pikkuveli syntyisi ja ekaluokka alkaisi. Yksi rakas muisto siltä ajalta on, kun äiti teki itselleen ja mulle Maailman Ihanimmat Pipot, itselleen keltaisen ja mulle punaisen. Sillä taikapipolla lyhyttukka-Helpi ("isintyttönä" luulin, että etunimeni täydellinen oikeinkirjoitus vaatii mukaan Penan peen) muuttui sekunnissa kohtalokkaaksi Carmeniksi, jonka kiiltävän mustat pitkät kiharat kruunasi korvan taa laitettu ruusu.. Näihin pipoihin ihastui moni muukin, ja mm.lempitarhatätini Liisa tilasi äidiltä sellaisen.
...ja taika toimii edelleenkin. Keetu löysi pipot muutama vuosi sitten ja on pitänyt niitä aarteinaan. Värit ei vaan enää mairittele hirveästi, ja niinpä Keetu tilasi mummaltaan uudet uusdistetut versiot itselleen ja Mayalle:
Mayan oma on tehty Novitan Woolista, Keetun oma saman firman Rose-mohairista. Keetu lisäksi tilasi itselleen myös mustan ja valkoisen, ne on muistaakseni tehty Maijasta. Eli kiitos Äiti kun teit mun lapsille pipot :) Mieluisia ne on, Maya ehdottaa aina ensin kukkapipoa kun ollaan johonkin lähdössä. Itsellekin kelpaisi, mutta valitettavasti näytän joka pipossa niin taukilta, että pysyn yläasteella omaksumassani kannassa: Pipoa ei käytetä.
Ihanat pipopäät ovat muovailuvahailleet viime päivät. Keetu ei tähän hommaan niin hirveästi lämpene mutta Maya on niin sinnikäs hinkuja, että sille on helpompi antaa hetkeksi periksi :)
Muovailuista muotoitui vanhoja kavereitani Barbapapoja uima-altaan äärellä:
Vähän ihmettelin tuota ruskeaa heppua kun en sellaista niistä tarinoista muista, ja Mayan nenäkäs vastaus olikin: "Se on BarbaVP." Kysymysmerkkimäiseen olemukseeni sain Keetulta vastauksen: "Onni von Sopanen". En tiedä kuinka moni on nähnyt kyseisen elokuvan tai sarjan, mutta suosittelen lämpimästi. Ihan loistavaa huumoria ja hyvä tarina muutenkin. Ja se VP on Onnin opettaja.
Hmm.. se poikii myös muita outoja juttuja kuin BarbaVP:n. Pari päivää sitten Maya totesi kauniisti syödessään "Erittäin hyvää ruokaa!" Olin ihan otettu kunnes lause toistui ja kuulin sen kunnolla. Se olikin lainaus Onnista ja meni näin "ARTO, erittäin hyvää ruokaa".
Höh! Tai ehkä, EHKÄ, se Arto on mun uus salanimi :)
Ihanat pipopäät ovat muovailuvahailleet viime päivät. Keetu ei tähän hommaan niin hirveästi lämpene mutta Maya on niin sinnikäs hinkuja, että sille on helpompi antaa hetkeksi periksi :)
Muovailuista muotoitui vanhoja kavereitani Barbapapoja uima-altaan äärellä:
Vähän ihmettelin tuota ruskeaa heppua kun en sellaista niistä tarinoista muista, ja Mayan nenäkäs vastaus olikin: "Se on BarbaVP." Kysymysmerkkimäiseen olemukseeni sain Keetulta vastauksen: "Onni von Sopanen". En tiedä kuinka moni on nähnyt kyseisen elokuvan tai sarjan, mutta suosittelen lämpimästi. Ihan loistavaa huumoria ja hyvä tarina muutenkin. Ja se VP on Onnin opettaja.
Hmm.. se poikii myös muita outoja juttuja kuin BarbaVP:n. Pari päivää sitten Maya totesi kauniisti syödessään "Erittäin hyvää ruokaa!" Olin ihan otettu kunnes lause toistui ja kuulin sen kunnolla. Se olikin lainaus Onnista ja meni näin "ARTO, erittäin hyvää ruokaa".
Höh! Tai ehkä, EHKÄ, se Arto on mun uus salanimi :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.