Oi mitä hemmottelua! Kirjastoautosta löytyi kuin vahingossa uutuushyllyltä Pakkasen uusin dekkari.

Ensin pientä murinaa. Fanitan suuresti Anna Lainetta (siis yleensä vakiopäähenkilö Pakkasissa) ja tässä ei päässyt Lainetta lähelle kuin muutaman ohikiitävän hetken verran. Höh.

Yöpuisto seuraa nelikymppistä juristia, Mikael Niemistöä, hänen perhettään ja tyylikästä herkkukaupan omistaajaa Virpi Saarta. Tiet kietoutuvat yhteen monellakin tapaa ja vaikka juoni paikoitellen on helppo arvata, tulee yllätyksiä mukavasti vähän väliä.

Yöpuisto oli taattua Pakkasta, ja kuitenkin sitten vähän erilaista. Kirja pääsi aika pitkälle ennen rikoksen poikastakaan ja jossain kohdassa aloin jo epäillä ettei tässä sellaista tulekaan.

Pakkasella on taito tehdä henkilöistään helposti tykättäviä (ja inhottavia) ja se varmistaa joka kerta sen, että nämä kirjat on pakko lukea yhteenmenoon.

Hyvä! Hyvä! Hyvä! Ja ei kun odottamaan uutta....