Arska - tuo elämäni valo, on ilahduttanut eilen ja tänään täällä suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan sivistyksen keskipisteen laitamilla. Aina arskan hymy ilahduttaa, paitti tietenkin silloin ku se oikeen räköttää silimiin.

Erityistä Arskassa on nyt se, että se tosissaan lämmittää :) Ja niinpä lakeuksilla on nähtävissä kevään ensimmäinen merkki. Ei, Nuuskamuikkusen paluu se ei ole (valitan esimerkkiä, elän kokoajan keskellä muumien elämää, kiitos Mayan). Merkki on selvä ja yksiselitteinen:

TAMSEKSEN KYLKEÄ PITKIN VALUU VESI!!!

Tämä innoitti välittömään pihakaffihetkeen. Tuoretta pullaakin oli, kiitos anopin eilisen vapaapäivän :)

Enemmän tätä! Enemmän Arskaa! Enemmän vapaapäiviä leivontataitoisille ihmisille! (vastaanotan tuoretta pullaa siis ihan keneltä vaan, osoitetiedot toimitetaan kysyville todella pikaisesti) Enemmän ihania luppohetkiä kiireisen pulkanvetämisen rinnalle! Vielä enemmän Arskaa, vaikka se tietäänkin maksaläiskien maihinnousua ah niin kauniin kalpeille poskilleni! Pienestä sitä tulee näköjään taas hyvälle päälle.