Siis pakkohan tää oli lukea. Ihan jo elokuvahehkutuksen takia, ja varmaan vähän siksi kun tää PITÄÄ lukea. Ja mä taas ihmettelen jälkiviisaana: MIKSI??

No joo. Olihan tämä kirjallisesti hyvä. Hienoa kieltä hienosti kirjoitettuna. Mutta kaupanpäälle sai sitten ison annoksen pitkästyttävyyttä ja tylsyyttä. Kai multa meni jotku nyanssit ohi kun vaan toivoin koko ajan, että tässä viimeinkin alkaisi tapahtua jotain. Tuli mieleen monet kotimaiset uudet, uusien kirjailijoiden kirjat. Ne on moni niin paatosta ja pahaa mieltä täynnä, että itse alkaa miettiä onko jotenkin väärin kirjoittaa kirja joka viihdyttää?? Ei tarvi aina olla auringonpaistetta täynnä, mutta jos kirjoittaa ankeasta asiasta tylsästi niin voi voi.

Kyllähän tämäkin kirja tietyllä tavalla kosketti ja pisti ajattelemaan. Mutta olisinko itse listannut tämän oman aikani merkkipaaluksi? No en. Eikä mua huvita enää katsoa sitä elokuvaakaan.