Luin ihan hiljattain Mark Levengoodin ensimmäisen kirjan ja se meni suoraan mun sydämeen.

Tämä toinen jatkaa samalla linjalla. Kirja on täynnä lyhyitä juttuja, jotka naurattavat ja itkettävät yhtä aikaa. Ihan edeltäjänsä tasolle tämä kirja ei päässyt mutta oli silti erittäin hyvä.

Takakansi kertoo hyvin: "Niin pieni ihmissydän on opettaa meille, miksi on vaarallista yrittää kuvata ihmistä kukkakimpun muodossa ja miksi päällään seisominen ei ole suoravaa jos jalassa ei ole alushousuja." Siis se, kiteytettynä :)

Kivaa kesälukemista!