Hei satutteko vielä muistamaan, että tää blogi tapas olla ennen myös NEULEblogi? Multa se on päässyt melkein unohtumaan, vaikka "...mä joka päivä kudinta teen, joka ainoa päivä vartahilla meen...." Noloa on siis se, että vaikka valmista tulee, en muista/jaksa/kerkiä esitellä niitä täällä. Ja se harmittaa! Itseä ainakin.

Mutta nyt esille ainakin ne työt jotka oon muistaut kuvata:

Mulla ja Keetulla on yhteinen ilo, uunituore kummityttö. Neitille tuli sitten väkerrettyä tämän näköinen nuttu:

Lanka on Sirdarin Snuggly Baby Bamboo DK:ta ja pääsi heti suosikkilistalle. Neuloutui kuin unelma ja oli niiiiiin pehmoista. Ohje on Suuri Käsityölehden numerosta 1/09. Tein pienimmän koon ja arvaus on, että siitä tuli n. 60cm. Puikot oli 3½ ja nappi löytyi nappilaatikon kätköistä. Lankaa kului muistaakseni 120g. Punnittin sen kyllä valmiina mutta antohetkestä on jo sen verran aikaa että on päässyt unohtumaan... Kuulemma oli oikein passeli päällä, tiedon välitti lopullisen käyttäjän äitee.

No sitte. Kesän aikana tikkuttui toinenkin bambutyö. Tää:

 

Lanka on Sublimen SoyaCottonia ja paljastui erittäin miellyttäväksi tuttavuudeksi :) Sitä oli ilo neuloa ja päälläkin se on käyttäytynyt oikein kivasti. Tykkään! Ohje löytyi Moda 4/08 -numerosta, sieltä malli nro 30. Lankaa kului 460g ja sitä kuluttelin nelosen puikoilla. Tavoilleni uskollisena tein M-koon ohjeella ja kas kas - valmista tuli XL-kokoisena.  Oon pitänyt tätä tosi paljon ja mikä mukavaa, tuntuu vaan pesussa parantuvan. Hyvä minä! Hyvä Sublime! Hyvä meidän yhdistelmä!

Ja sitten pakollinen Baktus. Lanka on jo tarina sinänsä.

Joskus sitä rakastuu johonkin ihan päätäpahkaa. Mulla usein kohteena on joku lanka.. ..ja niin kävi tämän langan kanssa kun ekan kerran kohdattiin. Kaks mun suosikkiväriä, samassa paikassa yhtä aikaa!! Kuten linkistä näkyy, se tapahtui jo toukokuussa -08. Siitä lähtien tämä kaunis merinovyyhti on koristanut milloin piirongin päällystää, milloin keittiön ikkunalautaa. En ole raaskinut käyttää sitä kun ei ole tullut vastaan sitä oikeaa ohjetta.

No kaikki tietää, että Baktus tarttuu helpommin kun mikään possulenssu. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Puolet vyyhdistä neuloin lisäten ja loput kaventaen, nelosen puikoilla. Lanka oli ihanaa. Langan nimi oli ihana: En palvele enää huonoa isäntää. Ohje oli ihana. Matkan varrella tartutin varmasti useamman ihmisen, edes työkaverit eivät säästyneet. Ja tällänen siitä tuli:

On se niin hieno, että tässä sama uusintana:

Eli kuten näkyy, kutimet pysyy edelleen käpälissä. Muita valmistuneita kuvaan heti kun löydän ne kaikki. Ja saan yhden bestisvillasukat pestyä että kehtaan näyttää ne.